Inhimillinen tekijä tv-ohjelmassa

Inhimillinen tekijä tv-ohjelmassa

lauantai 28. marraskuuta 2009

Diakonian seminaari Helsingissä 27.11.2009

Eilen perjantaina 27.11. olin Helsingissä Tieteitten talossa Diakonian tutkimuksen seuran (DTS) järjestämässä seminaarissa. Oli mukava olla itseään viisaampien seurassa ja kuunnella mm. Raija Julkusen, Taina Paajasen, Sakari Möttösen. Ali Kulhian ja Laura Koskelaisen esitelmät.

Henkilökohtaisella tasolla sykähdytti, kun seminaaripäivän yhteydessä jaettiin uunituore julkaisu "Diakonian Tutkimus 2/2009". Se on aikakauskirjan 5-vuotisjuhlanumero, ja siinä on sivulta 166 alkaen 101-sivuinen tiivistelmä laatimastani suomalaisen diakonian kommentoivasta bibliografiasta 1989-2009.

DTS:n puheenjohtaja Kari Latvus ja seminaarin puheenjohtaja ja työni aikaisen ohjausryhmän vetäjä Mikko Malkavaara käyttivät puheenvuoroja, joissa kehuivat minua ja tuota työtä niin että poskiani kuumotti. Pidin myös oman 45-minuuttisen esitelmäni, mutta en siitä enää paljon muista, oli jotenkin niin euforinen olo. Ja taas kerran tuli halauksia roppakaupalla. Erityisen mukavalta tuntui, kun heistä moni on työkseen diakoniaa tutkivia tai opettavia, esim. DIAK eteläisen väkeä. En ole turhaan juossut Helsingin seudun tieteellisiä kirjastoja, lukenut pää höyryten ja kirjoittanut joskus yötä myöten löytöjäni ja pohdintojani.

Asiasta kiinnostuneet löytävät tuon bibliografian tiivistelmän internetistä. Ensin Diakonian tutkimuksen seuran sivuille, sieltä klikataan Aikakauskirja ja sieltä 2/2009.

Bibliografia jää - mahdollisesti aikakauskirjasta erikseen nostettuna - internetiin tutkijoiden työkaluksi. DTS on sitoutunut sitä täydentämään ja päivittämään, koska joka vuosi ilmestyy paljon uutta aineistoa. Diakonian tutkimus elää selvää nousukautta.

maanantai 23. marraskuuta 2009

Pienin askelin, mutta eteenpäin

Taas on viikko vierähtänyt.

Pienin askelin tunnen päässeeni eteenpäin. Eräät solmukohdat höltymässä, ilo löytymässä.

Elämän merkki sekin, että olen ymmärtänyt varata aikaa fyysisen kunnon hoitamiseen. Se on osaltaan pohjaa luomassa myös henkiseen hyvinvointiin.

Vapaan viikonvaihteeni kulttuuriseminaari teki myös hyvää.

tiistai 17. marraskuuta 2009

Papinpuvusta

Eilen maanantaina kävin erään ystäväni luona sovittamassa hänelle tarpeettomaksi jäänyttä naispapin virkapukua, sitä Vuokon suunnittelemaa mallia, jossa villakangasta taitellaan moneen kertaan rinnan päälle. Tietääkseni se ei ole kenenkään suosikkivaate, mutta olisi ollut asiallinen juttu se hankkia, vaikka tiedänkin, että virkapukua ollaan parhaillaan uudistamassa.

Valitettavasti puku oli mittatilaustyötä ja tiukka tai väljä minun vartaloani ajatellen vääristä kohdista. Hartioista puristi ja olkatoppaukset olivat ihan hassussa paikassa. Samoin hame oli vyötäröstä piukea. Sille voin itsekurilla yhtä ja toista, mutta luustolleni en.

Niinpä se puku jäi omistajalleen.

Onhan minulla piispasinkokouksen ohjeiden mukainen virka-asu, yksivärinen musta lantiolle ulottuva jakku, samanvärinen polven alle ulottuva musta suora hame, ja näiden kanssa käytän mustaa papinpaitaa ja sitä kauluksen valkoista etulipuketta, jota papit sanovat sokeripalaksi. Sukat mustat tai harmaat, kengät mustat. On sekin ihan tyylikäs ja arvokas kokonaisuus.

Siihen lähivuosina uusittavaan naisen papinpukuun tulee tiettävästi myös pitkät housut. Asiallinen juttu ilmastomme huomioon ottaen.

maanantai 16. marraskuuta 2009

Juhlamessu Tainionkoskella

Eilen sunnuntaina 15.11. oli Imatran seurakunnan 60-v juhlamessu. Se merkkipäivä oli oikeastaan 1.1.2009, mutta parempi myöhään kuin ei koskaan. Kaikin puolin hallittu kokonaisuus, kuukausia suunniteltu. Kirkkovuoden ajankohdan takia melko vakava sävy.

Monen muun hyvin sujuneen asian ohella ihastelin taas kerran seurakuntamme tasokasta musiikkitoimintaa. Kapellimestari Kari Haili oli tuonut paikalle soittokuntansa, Johannes Vesterinen soitti urkuja, Heini Vesterinen viulua, psalmiteksti laulettiin. Seurakunnan veisuu tahtoi ajoittain hiukan peittyä liiankin innokkaan säestyksen alle.

Hyvältä tuntui sekin, että Imatran perinteiseen tapaan melkein kaikki kävivät ehtoollisella.

Mutta se hämmensi, että paikalla oli vain 140 seurakuntalaista. Tähän messuun oli panostettu. Muissa kirkoissamme ei ollut jumalanpalvelusta. Tainionkoskelle olisi mahtunut 600 osallistujaa.

lauantai 7. marraskuuta 2009

Ekat hautajaiset

Tänään 7.11. (tuo blogin automaattinen päiväys kellonaikoineen on ihan metsässä) pääsen ensi kertaa naisena toimittamaan hautaan siunaamisen. Taas yksi kynnys ylitetään. Häissä ja ristiäisissä olenkin jo saanut palvella.
Huomaan väkisinkin pohtivani asioita, joita miehen roolissa ei tarvinnut pohtia, erityisesti pukeutumiseen liittyen. Yhdet vai kahdet kengät? Pitkikset vai hame? Haudalla on aina kylmä.

Vielä kun saisin ihmiset ymmärtämään sen jo kirkkoisien (mm. Kyprianos) tallettaman uskontotuuden, ettei tärkeintä ole, kuka pyhän toimituksen hoitaa, vaan se, että Kristus on läsnä. Ajatus ei ole kaukana Paavalin lausahduksesta, jonka mukaan tärkeintä ei ole, kuka ristiinnaulittua julistaa, vaan julistuksen sisältö.
Siis ettei keskitytä ihmettelemään Marja-Siskoa, vaan ollaan aidosti mukana pitkäkestoisessa hartaassa hetkessä, jonka ydin on Kristuksen läsnäolo.
Nämä pohdiskelut eivät mitenkään erityisesti liity tämänpäiväiseen toimitukseen, vaan viranhoitooni yleensä.

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Blogini luonteesta

Olen saanut palautetta, joka osoittaa, että työtoverit, luottamushenkilöt ja seurakuntalaiset lukevat blogiani. Se tuntuu ihan hyvältä. Parhaimmillaan blogi on eräänlainen yhteydenpitoväline kertoessaan kuulumisista ja tunnelmista.

Osa palautteesta osoittaa, että moni on hyvin herkällä, jopa satutetulla mielellä.

Silloin luetaan rivien lisäksi rivien välit. Saatetaan myös tulkita toisin kuin on tarkoitettu.

Olen tuohon ongelmaan jo aiemmin viitannut eräitä TS-asioita käsitellessäni ja todennut, että yritän vastedes olla semanttisesti tarkka ja yksiselitteinen.

Blogin yleinen luonne on eräänlainen julkinen päiväkirja, jota moni kirjoittaa varsin vapaasti ja rennosti.

Näyttää siltä, että minun blogiani erityisesti Imatralla luetaan (ainakin 1.11.2009 alkaen)nimenomaan kirkkoherran julkisena tekstinä, ei yksityishenkiloön tajunnanvirtana. Iiris Kivimäki Kirkon Tiedotuskeskuksesta viittasi samaan jokin aika sitten ja toisaalta rohkaisi bloggaamaan, toisaalta kehotti olemaan hyvin tarkka sanamuodoissa.

Siihen pyrin.

Ilman sarvia ja hampaita: Tarkoitukseni ei todellakaan ole loukata tai vähätellä ketään, vaan kirjoittaa blogia, avata tapaani toimia ja ajatella. Parhaimmillaan blogi voisi olla myös yhteyttä ja luottamusta rakentamassa, mihin aidosti pyrin.

Menneisyyttä en osaa muuttaa. Parempaa tulevaisuutta tahdon rakentaa.

maanantai 2. marraskuuta 2009

Työ alkanut

Ensimmäinen virastopäivä alkaa olla pulkassa. Työtoverien tapaamisia, asioiden järjestelyä. Puhelimen sain, joskaan en entistä. Atk ohjelmat toimivat kaikki pienen alkuhämmingin jälkeen.

Teknisesti ei siis ongelmia. Ensi pyhän 8.11. messu Tainionkosken kirkossa alkaa olla saarnaa vaille suunniteltu.

Vielä kun saisi työtovereihin, luotamushenkilöihin ja seurakuntalaisiin luotua rakentavan, lämpimän yhteyden.

Omalta osaltani olen lämmintä sovinnon ja yhteistyön kättä tarjoamassa.