Työkseni yritän mm. löytää töitä papeille ja maistereille, ja mitalin toisena puolena löytää työntekijöitä seurakunnille. Usein nämä toiveet kohtaavat, mutta eivät aina.
Erityisen hankalaksi on osoittautunut löytää lyhyiden sijaisuuksien tekijöitä, muutamasta viikosta puoleen vuoteen.
Valmiit papit eivät juuri hievahda kotoaan, koska sijaisuutta voi harvoin hoitaa kotoa käsin. Toisen asunnon hankinta tai työmatkat vievät äkkiä ison osan ansiosta.
Maistereita tai opiskelijoita taas ei voi ohjata seurakuntiin kuin rajoitettuihin tehtäviin. Ilman vihkimystä et aseta ehtoollista, et kasta, vihi etkä siunaa hautaan.
Olen alkanut miettiä miksi.
Lääketieteen opiskelija hoitaa terveyskeskuksessa hommia lääkärin valtuuksin. Monella muullakin alalla opiskelija voi hoitaa valmiin ammattilaisen tehtäviä.
Mutta ei kirkossa.
Repeäisikö maa, jos esim. maistereille annettaisiin vihityn papin oikeuksia?
Kenenkään etu ei ole, että seurakunnat itkevät työvoimapulaa samaan aikaan kun maistereita tai opinnoissaan pitkällä olevia on työtä jonottamassa.
Inhimillinen tekijä tv-ohjelmassa
perjantai 15. heinäkuuta 2011
tiistai 12. heinäkuuta 2011
Innovaatio avuksi liikuntaan
Muutama vuosi sitten hikoilin kävely- tai hiihtolenkillä kai yhtä paljon kuin nykyisinkin. Olo oli ikävä, kun hiki teki pesän siihen kulahtaneeseen puuvillaiseen T-paitaan, joka oli ihoa vasten.
Sitten joku kertoi käyttävänsä teknistä alusasua, joka johtaa hien pois.
Hetkinen, onko se mahdollista?
On. Kävin kaupan kautta ja kokeilin. Ero on todella huomattava. Kivaa liikunta on ollut ennenkin, mutta laatu sen kun parani.
Sitten joku kertoi käyttävänsä teknistä alusasua, joka johtaa hien pois.
Hetkinen, onko se mahdollista?
On. Kävin kaupan kautta ja kokeilin. Ero on todella huomattava. Kivaa liikunta on ollut ennenkin, mutta laatu sen kun parani.
maanantai 4. heinäkuuta 2011
Välillä vihkimään
Tulevana lauantaina pääsen Viekin kirkkoon papin tehtäviin. Nuoripari sanoo: Tahdon.
Rakastan työtäni tuomiokapitulin notaarina. Silti sykähdyttää, kun pyydetään myös papillisiin töihin.
On se vain mukavaa, että on tällainen kaksoispätevyys.
Kun päivät kertoo puhelimessa, että "Kirkkoherralla on kuitenkin oikeus myöntää seurakunnan muun papinviran haltijalle vapaa-ajat, vuosilomat ja enintään kuukauden pituiset virkavapaudet..." (KJ 6:12,1 §), niin viikonvaihteessa saa aloittaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Kirkko ei maksa siitä minulle pennin latia, vaan katsoo sen vapaa-ajan harrastukseksi. Mutta entäs sitten. On se niin kivaa!
Rakastan työtäni tuomiokapitulin notaarina. Silti sykähdyttää, kun pyydetään myös papillisiin töihin.
On se vain mukavaa, että on tällainen kaksoispätevyys.
Kun päivät kertoo puhelimessa, että "Kirkkoherralla on kuitenkin oikeus myöntää seurakunnan muun papinviran haltijalle vapaa-ajat, vuosilomat ja enintään kuukauden pituiset virkavapaudet..." (KJ 6:12,1 §), niin viikonvaihteessa saa aloittaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Kirkko ei maksa siitä minulle pennin latia, vaan katsoo sen vapaa-ajan harrastukseksi. Mutta entäs sitten. On se niin kivaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)