Jaana ja Kalevi olivat samassa tilaisuudessa. Jaana kiitteli, että onpa mukavat tuolit, niin hyvät istua. Kalevi katsoi kummissaan ja totesi, että hän on harvoin istunut näin tukalasti ja huonolla tuolilla.
Tutkivat syytä erilaiseen arvioon ja löysivät sen omista ja tuolien mittasuhteista.
Jaana oli 162 cm pitkä. Kun hän istui, reisillä oli täysi tuki ja sääret sai pitää suorina alaspäin. Kalevilla oli mittaa 182 cm, ja hän joutui istumaan aivan omituisessa linkussa polvet korkealla ja vain pieni osa pyllynkannikoista tuoliin koskettaen. Vaihtoehtoisesti hänen olisi pitänyt istua ns. kioski auki jalat aivan levällään tai suoristaa ne edellä olevan tuolin alle. Siitä asennosta on vaikea nousta ja loukkaantumisriski on, jos edessä istuva siirtää tuoliaan.
Olisiko mahdollista vihdoin myöntää, että me ihmiset emme kaikki ole samankokoisia?
Kotiinsa jokainen hankkinee itselleen ja perheenjäsenille sopivat kalusteet.
Julkisiin tiloihin olisi mukava saada edes muutama tuoli yli 165-senttisille.
Jotta asiasta ei tehtäisi liian vaikeaa, tarjoan käyttöön Tampereen Työväen teatterissa kokemani oivalluksen: - Voi antaa pitkille ihmisille tuollaisen 10 cm paksun napakan tyynyn tuolille pantavaksi. Voi että on sen päällä mukava istua, kun jalat ovat luonnollisessa asennossa ja saa tukea koko pakaran osalta ja reisiltäkin.
Me vähän keskimittaa pidemmät kiittäisimme tuosta palvelusta. Niin monen hyvän tilaisuuden anti on viimeistään puolen tunnin jälkeen mennyt pohdiskeluksi siitä, milloin tämä huonosti istumisen kidutus loppuu.
Tutkivat syytä erilaiseen arvioon ja löysivät sen omista ja tuolien mittasuhteista.
Jaana oli 162 cm pitkä. Kun hän istui, reisillä oli täysi tuki ja sääret sai pitää suorina alaspäin. Kalevilla oli mittaa 182 cm, ja hän joutui istumaan aivan omituisessa linkussa polvet korkealla ja vain pieni osa pyllynkannikoista tuoliin koskettaen. Vaihtoehtoisesti hänen olisi pitänyt istua ns. kioski auki jalat aivan levällään tai suoristaa ne edellä olevan tuolin alle. Siitä asennosta on vaikea nousta ja loukkaantumisriski on, jos edessä istuva siirtää tuoliaan.
Olisiko mahdollista vihdoin myöntää, että me ihmiset emme kaikki ole samankokoisia?
Kotiinsa jokainen hankkinee itselleen ja perheenjäsenille sopivat kalusteet.
Julkisiin tiloihin olisi mukava saada edes muutama tuoli yli 165-senttisille.
Jotta asiasta ei tehtäisi liian vaikeaa, tarjoan käyttöön Tampereen Työväen teatterissa kokemani oivalluksen: - Voi antaa pitkille ihmisille tuollaisen 10 cm paksun napakan tyynyn tuolille pantavaksi. Voi että on sen päällä mukava istua, kun jalat ovat luonnollisessa asennossa ja saa tukea koko pakaran osalta ja reisiltäkin.
Me vähän keskimittaa pidemmät kiittäisimme tuosta palvelusta. Niin monen hyvän tilaisuuden anti on viimeistään puolen tunnin jälkeen mennyt pohdiskeluksi siitä, milloin tämä huonosti istumisen kidutus loppuu.
