Olin ajatellut olla kommentoimatta Imatran hirveää ampumistapausta. Vaan enpä voinut.
Syvä myötätuntoni kaikille uhreille ja heidän läheisilleen.
Pienessä kaupungissa moni tuntee monen. Luultavasti minäkin tunsin tai tiesin heidät kaikki.
Kun kuolema tulee arvaamatta lähelle, se koskettaa kovalla kädellä.
Moni on myös voimaton. Mitä ihmettä voimme tehdä? Sytyttää sen kynttilän? "Suo Herra toivon kynttilöiden loistaa..."
Rukoilen, että Herra armahtaisi meitä. Millaiseksi olemme tehneet hänen hvyäksi luomansa maailman? Maran ata, tule Herra Jeesus, anna valosi voittaa pimeys!