Kysyin, mitä veisataan. Hän ehdotti virsiä Maa on niin kaunis ja Enkeli taivaan. Varovasti ihmettelin ääneen, kun oli heleä kesäilta.
Sain hyvän opetuksen:
- Se on kuulkaa köyhä ristitty, jolla on joulu vain kerran vuodessa.
Veisattiin nuo jouluvirret ja otin raamatunkohdaksikin Jesajan sanat Pojasta, joka on meille annettu.
Kuukautta myöhemmin siunasin hänet sinne, missä usko muuttuu näkemiseksi. Samat virret kajahtivat koolla olevan seurakunnan voimin. Tuntui, että elokuun aurinkokin hymyili jouluisesti.
