Minä olen olemassa

Ilta-Sanomissa 29.2.2020 nainen purki sydäntään, kun viranomaiset olivat sotkeneet hänen henkilötunnuksensa jonkun toisen tunnukseen. Terveyspuolen palveluissa hän sai sitten kuulla, ettei häntä ole olemassa.

Mielenkiintoista, mutta ei tavatonta tai edes harvinaista.

Me transtaustaiset ihmiset joudumme silloin tällöin samaan ikävään tilanteeseen, kun palvelu ei pelaa ja asiakasta pompotellaan.

Meille on maistraatissa tehty virallinen muutos niin etunimiin kuin henkilötunnukseen. Ainakin Helsingissä sain pyytämättä ja maksutta vielä virkatodistuksen, jossa kerrottiin entiset ja uudet tiedot ja selostettiin, miksi muutos on tehty. Lukemattomissa viranomaisissa siitä on ollut apua.

Tiedot eivät kuitenkaan välity muualle ilman omaa aktiivisuutta.

Ensimmäiseksi törmäsin asiaan pankissa (Nordea Oulunkylä). Siellä paperit eivät riittäneet, vaan vaadittiin lisäselvityksiä. Oman tilin muuttaminen omalle nimelle oli yllättävän hankala asia vuonna 2010.

Seuraavana vuonna tarvitsin hoitoa kotikaupunkini Kuopion ylpeydessä KYS:ssä eli yliopistollisessa sairaalassa. En yllättynyt, kun minut käännytettiin pois. - Hoitaisimme teitä, mutta kun teitä ei tietojemme mukaan ole olemassa. Menkää omalle lääkärillenne Helsinkiin (400 km suuntaansa). Jos nyt välttämättä haluatte hoitoa Kuopiossa, pyytäkää häneltä se ja se lisäselvitys. Maistraatin selväkieliset paperit eivät siis riittäneet.

Lääkehoidon jatkuttua säädetyn ajan menin SPR:n veripalveluun Kuopiossa. Arvaatte jo: - Ette voi luovuttaa verta, koska teitä ei ole olemassa. Useita puhelinsoittoja ja lisäselvityksiä. Lopulta myös Veripalvelu uskoi, että olen olemassa. Pino asiakirjoja ei aluksi riittänyt.

Vuonna 2017 auton osto viivästyi, kun Nordean Kuopion konttori ei uskaltanut yhdistää minua ja tiliäni. Omien rahojen nosto oli yllättävän vaikeaa ja hidasta. Ei auttanut, vaikka konttorinjohtaja kävi paikan päällä ja sanoi tunnistavansa minut. Oli kuulemma Helsingistä tulleet tiukat ohjeet.

Sitten vaihdoin DNA:n tietokoneliittymän nopeampaan. Ei onnistunut kerralla sekään, vaikka taas oli peukalohangallinen papereita mukana. Laskut olivat lähes 10 vuotta tulleet oikealla nimellä, mutta nyt kaivettiin jostakin 12 vuotta vanha sopimuskopio, jossa oli toinen nimi. - Ei nimi ja hetu voi kellään muuttua! tuli lisäkaneetiksi. Tällä kertaa selvisin marssimalla kaupungin toiseen DNA-liikkeeseen, jossa asia ei ollut minkäänlainen ongelma. Nimen ja hetun muutos oli myös yksinkertainen juttu.

Mahdollisesti näitä tapauksia on muitakin.

Tiedoksi, että nimet ja henkilötunnus voivat laillisesti muuttua. Yleensä tällaisella ihmisellä on asiasta paperit mukana, koska hän on tottunut siihen, että muuten ei mitään tapahdu. On myös nöyryyttävää joutua julkisessa tilassa selventämään ääneen, että sukupuoli on korjattu.

Nimi voi kertoa paljon

Mikä sinun nimesi on?

Yllättävän suuri osa tavallisesta etunimistöstämme perustuu edelleen kristilliseen perinteeseen, joko lännen tai idän kirkon pyhimyskalenteriin. Monen supisuomalaiselta tuntuvan nimen tausta on hepreassa, kreikassa tai latinassa.

Oma nimeni Marja-Sisko Anneli on pariltakin osalta hepreaa. Marjan toinen pääjuuri on Mariassa, joka on yleisseemiläinen nimi ja tunnettu myös muinaisessa Egyptissä, tunnettu myös muodossa Miriam/Myriam/Maryam. Merkitys on eri aikoina ja maissa vaihdellut, eikä alkuperäisestä ole täyttä varmuutta. Mutta ihan mukava olla Mooseksen siskon ja Vapahtajamme äidin kaima.

Sisko nyt on sisar. Kun pari vuotta sitten Moskovan TV:n englanninkielisessä haastattelussa käänsin nimeni toimittaja Amanda Smithille, siitä tuli väkisinkin "Sister Mary", joka sai hänet nauramaan ja puhuttelemaan minua abbedissaksi.

Anneli on Anna / Hanna nimen johdannaisia. Taustalla on heprean verbi hanaan, "hän on osoittanut armoaan". Vastaava miehen nimi on Johannes, joka suomessa on vääntynyt lukemattomiin muotoihin Jannesta, Jukasta ja Hanneksesta alkaen. Naispuolisia kaimojani ovat Annet, Annikit, Jaanat ja ties ketkä.

Hepreaa ovat esim. nimet Mika ja Mikko ("Kuka on kuin Jumala?"), Liisa ja Elisabet (nimi liittyy Jumalaan ja valan vannomiseen, kai siis Jumalan uskollisuuteen) ja Matti (Mattitjaa = Herran lahja).

Kreikkaa esim. Pekka (petra/petros = kallio), Antero (miehekäs), Risto (kristitty), Helena (aurinkoinen)...

Latinasta taas esim. Tiina (christina = kristitty), Pia (hyveellinen), Markku (Mars-jumalalle pyhitetty)...

Tiedätkö, mitä sinun nimesi merkitsee? Miksi vanhempasi antoivat juuri ne nimet? Jos voit, kysy niiltä jotka tietävät.