Nuorilta olen oppinut, että asiaa ei oikeastaan ole olemassa, ellei se
ole Facebookissa. Jokin muukin sosiaalisen median (some) muoto käy.
Itse olen kohtuullisen ahkera FB päivittäjä. Mukava on myös lukea
ystävien kuulumisia. Palvelun tarjoaja tekee aina myös yllätyksiä. Viimeisin ja
sieltä mukavasta päästä on Vuosikatsaus. Sieltä voi katsella joitakin vuoden
aikana tapahtuneita juttuja, yleensä itse liitetyn kuvan kanssa.
Omassa vuoden 2013 katsauksessani näkyy mm. moneen kertaan hiihtämistä,
vanhoja ja uusia autoja, auton vaihtokin. Kirkkoja on pilvin pimein, monissa
rovasti tyyriinä seisomassa tai istumassa. Muutaman kerran olen päässyt
messussa avustamaan esim. saarnan pidossa tai ehtoollisen jaossa.
Monenlaista retkeä on näköjään tehty. Poseerataan kaupunkikohteissa, mutta
tyypillisempää on puskissa möyriminen tai metsäpolun taaperrus. Kuntorastit on
koluttu. Suomen luonto kun vetää puoleensa enkä juuri vastustele. Mitä nyt työ
haittaa harrastuksia.
Syksyllä maailmaan pullahti esikoinen. Siis romaani. Oma tuskansa oli
luomisessa, mutta oli se vain mukava kirjan selkämystä hivellä ja ajatella,
että tämän perusteella ties ketkä voivat vuosien päästä selvittää, miten
höperösti ajattelen. Rikosromaanistakin kun tuli liian kiltti. Pahoittelen, en
oikein osaa olla karkea. Enkä aio opetella.
Muutama näkyvä lehtihaastattelukin näyttää olleen. Onko olennainen
sanottu ja näkyykö se lehdessä, sen arvioivat lukijat.
Mitä sinun vuoteesi on mahtunut?
Miten ensi vuoden käyttäisi viisaammin?
