Toi tuolla vielä elää, ammu sinne

Uutiset kertovat, miten Venäjän ilmavoimat moukaroivat Aleppon kaupunkia Syyriassa. Viimeisetkin sairaalat maan tasalle. Kymmeniä tuhansia uhreja. Raunioissa vielä eletään, vaikka kaikesta on pulaa puhtaasta vedestä alkaen.

Venäjän uutisissa ilmavoimat on sankari tuhotessaan terroristien tukikohtia.

Muu maailma ihmettelee, miten siviilikohteita saa rankaisematta räjäyttää taivaan tuuliin. Kokonaisen suurkaupunginkin.

Politiikan asiantuntija antaa lausunnon: Vaikka Al-Assadin hallinto on julma, se on sentään hallinto, ja silloin koko maa ei vajoa anarkiaan.

Minä annan lausunnon, että en ymmärrä ihmisten pahuutta.
Mitä ihmettä me voisimme tehdä?

Ostin puhelimen, myyjä jätti olennaisen kertomatta

Jokin aika sitten kävin ostamassa uuden puhelimen perusmallin hajottua. Myyjänä oli iso monikansallinen kodintekniikan jätti, jolla oli myynnissä sopuhintaan erilaisia malleja. Ei tosin enää peruspuhelimia, vaan vain niitä älymalleja.

Sellainen tuli taskuun. Käytin uutta puhelinta kuten entisiä: soitin ja vastaanotin puheluita, kirjoitin tekstiviestejä ja sain niitä. Kaikki hyvin. Niin luulin.

Kunnes tuli ensimmäinen puhelinlasku. Se pudotti minut pyrstölleni. Lasku oli aivan tolkuton, reilusti enemmän kuin puhelimen hinta.

Ei kun operaattorin pakeille selvittämään laskua. Siellä kävi ilmi, että älypuhelin on älykkäämpi kuin minä. Se availee monta kertaa päivässä täysin omin päin nettiyhteyksiä, hakee ties mihin sovelluksiin päivityksiä ja huvittaa itseään minun tietämättä mitään.

Laskusta kävi myös kiistatta ilmi, etten itse ollut tehnyt mitään, vaan asioinut netissä normaalin tietokoneen kautta, en puhelimella.

Operaattori totesi, että heillä kuuluu asiakaspalveluun kertoa, että älypuhelinta ostettaessa liittymä pitää tarvittaessa vaihtaa sellaiseksi, ettei nettiyllätyksiä tule. Näin siis operaattorin myymälä toimii.

Monikansallinen kodinkonejätti sen sijaan myy puhelimen kertomatta liittymän tarkistamisen välttämättömyydestä.

Onneksi operaattori selvitti asioita, vaihtoi maksutta liittymän ja tuli vielä vastaan käsittämättömän suuruisessa laskussa.

Entä se jätti? Sen asiakaspalvelu oli ”tilapäisesti ruuhkautunut.” En jaksanut odottaa. Laitoin sähköpostiviestin. Siihen tuli vastaus: ”Palvelumme on kausiluonteisesti ruuhkautunut, vastaamiseen voi mennä useita työpäiviä.”

Mitä tästä opin? Ehkä sen, että taidan vastedes asioida myymälässä, jossa myyjällä on aikaa selostaa perusasiat asiakkaalle. Kannattaa maksaa kymppi tai kaksi enemmän laitteesta, johon saa käyttöopastuksen ja muut tarvittavat tiedot.

Jostakin syystä mieleeni nousi myös se, että kirkon ja seurakuntien vahvuus on lähipalveluissa, jotka toimivat.

Vanhuksen kiusaajat

Tutulla ikäihmisellä on ongelma. Hän on liian kiltti ja vaikutuksille altis.

Häntä piirittävät "hyvää tarkoittavat" uskovat, jotka olan takaa "evankelioivat" ikänsä uskossa elänyttä ihmistä.

- Sinulta puuttuu pelastusvarmuus.
- Mikset mene uskovien kasteelle?
- Lukisit enemmän Raamattua.
- Rukouselämäsi on tehotonta.
- Olet nimikristitty.
- Palvelisit lähimmäisisäsi.
- Tule meille siivoamaan.
- Sinulla on rahaa. Mikset maksa minun laskujani, niin olisit Herralle otollinen?
- Et käy tarpeeksi kokouksissa.

Tuon kaltaisilla heitoilla tehdään äärettömän paljon vahinkoa.

Tiedän, että tuo ihminen, sanotaan nyt vaikka Viljamiksi, on ollut ikänsä kristitty ja vakaassa mielessä. Nyt on kunto rapissut. Näkö ei anna periksi lukea kuin muutaman minuutin kerrallaan. Selkäsärky on ainainen seuralainen eivätkä jalat oikein kanna. Tai jos kantaisivat, tasapainoon ei voi enää luottaa.

Mutta tiedän, että hän rukoilee paljon. Kun hän oli voimissaan, hän auttoi naapureitaan ja kauempanakin ilmaiseksi.

Nyt hänen luonaan lappaa näitä "uskonveljiä ja sisaria". He ja TV7 ovat saaneet hänet ahdistumaan.

Olen keskustellut hänen kanssaan toistuvasti ja pitkään. Vähän aikaa kaikki on OK, mutta sitten tuo rummutus taas alkaa tehota.

Raitis uskova alkaa epäröidä, josko se pelastus sittenkin pitää omilla töillä ansaita eikä voi luottaa Raamatun selvään sanaan ja Jumalan pelastustekoihin Kristuksessa.

Minä toivottaisn nuo Viljamin kiusaajat tekemään itse parannusta.

Vaivat luonnollinen osa elämää

Muutto- ja tavaranpurkutouhussa olen löytänyt monta lihasta, joita en tavallisesti huomaa. Nyt niitä jomottaa. Käsivarsissa mustelmia, naarmuja napaa myöten. Kaikki ovat kuitenkin ns. asiassa tulleita ja tiedän, että muutaman päivän jälkeen niitä ei juuri huomaa enää.

On toisaalta ihan mukavakin tunne olla fyysisesti väsynyt ja tuntea jotakin tehneensä.

Mietin tätä pullamössösukupolveksi sanottua porukkaa.

Olen työssäni ja muutenkin törmännyt ajatukseen, että elämässä pitää aina kaiken sujua suunnitelmien mukaan tai vähän paremmin. Muuten suututaan ja etsitään syyllistä tai korvaajaa.

Elämä nyt kuitenkin on sellaista, että siihen kuuluu myös vastatuuli, vastoinkäymiset, kipu, sairaus, kärsimys, epäoikeudenmukaisiksi koettuja asioita. Ne eivät ole kauheita ja ennen kuulumattomia, vaan osa ihan tavallista elämää. Onneksi vain osa, mutta joka tapauksessa osa tavallisen ihmisen elämää, osa jonka kanssa kyllä pärjäilee, kun asennoituu.

Eihän se kivaa ole, kun jääkaapin ovi putoaa syliin tai pesukoneen liitäntä takuuvarmasti on aina eri kokoa kuin edellisessä asunnossa. Mutta aika pieniä asioita loppujen lopuksi.

Eikä unohdeta hymyä!