Se Helsingin seminaaripäivä 12.3. on poikinut mukavia jatkoja. Viimeksi pääsin Korkeasaaren Karhu-auditorioon puhumaan eräälle Helsingin kaupungin henkilöstöryhmälle ihmisyydestä, kohtaamisesta ja herkkyyden säilyttämisestä.
Tämänkaltaisia pyyntöjä on tullut muitakin. Esiintyminen on mieluisaa, ja vastaanotto on ollut hyvä. Toisaalta valmistautuminen vie runsaasti aikaa, ja on vaikea sitoutua kovin pitkän ajan päähän. Elättelenhän yhä toiveita työpaikan saamisesta.
YLE aamu-TV:n haastattelusta 18.5. tuli paljon hyvää palautetta. Eihän siinä ihmeitä ollut, ihan vain jutustelua työpaikan tarpeesta ja sen sellaisesta. Katsojat pitivät siitä, etten syytellyt ketään, en ollut katkera enkä paatoksellinen, vaan rauhallinen ja lämmin. Siihen minun ei tarvitse tsempata, koska edelleen uskon tätä maailmaa muutettavan hyvällä, ei pahalla.