Inhimillinen tekijä tv-ohjelmassa

Inhimillinen tekijä tv-ohjelmassa

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

PAM poissaolo

Sähköpostissa tuli vielä vahvistamaton tieto, että PAM:in luottamusmiehelle olisi ilmoitettu väärä kellonaika paneeliin. Jos niin on, kyseessä ei olisi jänistys, vaan inhimillinen erhe.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Oulun terveisiä

Palasin reilu tunti sitten Oulusta North Pride tapahtumasta 23.-25.7.2010. Olin siellä kutsuttuna töissä.

Perjantaina osallistuin tutkija Kati Mustosen ja SETA:n puheenjohtaja Outi Hannulan kanssa paneeliin, jossa pohdiskeltiin sateenkaariväkeä työelämässä. Oulun seudun PAM:in pääluottamusmies (?) jänisti, vaikka oli varmasti luvannut osallistua. Osin aika karua faktaa ilmeni. Esim. transsukupuolisista puolen elintaso romahti, kun he menivät tutkimuksiin ja hoitoihin. Hämmästyttävän monen kohdalle osui "tuotannollisia ja taloudellisia syitä", joiden takia irtisanottiin. Keskimääräistä huomattavasti useampi heistä on yrittäjä tai muuten itsenäisessä asemassa työskentelevä. Se kertonee jotakin työyhteisön kyvyttömyydestä nähdä asia rikkautena tai mahdollisuutena, ei ongelmana. Ruotsissa ja erityisesti Islannissa tilanne on aivan toinen. Kati Mustonen lanseerasi termin "sateenkaarikompetenssi", jonka hän toivoo lähivuosina ilmestyvän CV:hen ja ansioluetteloon myönteisenä terminä.

Lauantaina osallistuin Pride-kulkueeseen, joka iloisesti, ystävällisesti ja asiallisesti toi esiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita. Mitään järjestyshäiriöitä ei ollut. Osanottajia oli noin 500, mikä ylitti selvästi järjestäjien toiveet. Vaikka Oulun kaupunki arvoissaan kertoo olevansa suvaitsevainen, sateenkaariväen kokemukset ovat olleet osin toiset.

Sunnuntaina oli vuorossa sateenkaarihartaus, jonka toimitin Pikisaaressa arkkitehtikillan talossa sanajumalanpalveluksen kaavan mukaan ja päivän tekstiin Matteus 7:15-23 liittyen. Kirkkoon emme päässeet emmekä voineet pitää ehtoollisjumalanpalvelusta eli messua, koska Oulun seurakuntayhtymä oli sen nimenomaisesti kieltänyt. Siitä moni pahoitti mielensä. Onhan niin moni sateenkaari-ihminen mulkoiltu ulos tavallisesta messusta. He ovat ihmisiä siinä missä muutkin, monet hartaita kristityitä ja täynnä kaipuuta kristittyjen yhteyteen Jumalan sanan ääressä. "Tule sellaisena kuin olet". Tuohon hartauteen he kokivat voivansa niin tulla.

Väkeä oli ahtautunut pieniin tiloihin satakunta, ja harvoin kuulee niin harrasta ja voimallista veisuuta. Kirkkokahvien keskustelu osoitti sekin, että tilaisuus tuli tarpeeseen, olkoonkin, että ehtoollista jäätiin kaipaamaan.

En tahdo leimautua pelkästään sateenkaariväen papiksi, mutta palvelen heitä, kun minulla työttömänä on aikaa ja he pyytävät. Seurakunnat eivät pyydä, vaikka olen tarjoutunut niin suoraan seurakuntiin kuin Helsingin ja Espoon kapitulien kautta.

Sydämestäni toivon, että saisin pian työtä. Neljän kuukauden työttömyys alkaa tuntua jo taloudessakin, mutta ennen muuta sielu huutaa kirkon palvelukseen.

lauantai 10. heinäkuuta 2010

Väkivalta ei ole ratkaisu mihinkään

En ole ainoa, jota on järkyttänyt se väkivalta, jonka kohteeksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja heitä puolustavat ovat viime päivinä joutuneet.

Helsinki Pride kulkueeseen hyökättiin savupanoksin ja pippurisumuttein. Niistä kärsivät myös naiset ja pikkulapset. "Urhot" osoittivat urhokkuutensa juoksemalla karkuun. Onneksi poliisi sai tuoreeltaan kolme heistä kiinni.

Toinen isku tehtiin Helsingin SETA:n toimistoon. Siellä rikottiin paikkoja ja töhrittiin mm. hakaristejä oveen.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja johtavien puolueiden edustajat ovat tuoreeltaan tuominneet iskut. Niillä on vaikutusta jopa maamme julkisuuskuvaan ulkomailla. Onhan Suomi ollut mallimaa siinä, että täällä vähemmistöjen (siis muidenkin kuin SETA:an liittyvien) ei ole tarvinnut pelätä väkivaltaa läheskään samoissa mitoissa kuin vaikkapa itärajan takana.

Surulliseksi minut on tehnyt kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen, joka hämmästyttävästi näyttää haluavan ymmärtää väkivallantekijöitä. He olivat "vastareaktio poliittisen vallan arvoliberalismille." Kun toimistoon hyökättiin, se oli "yksittäinen ilmiö". Noille kannanotoille en anna arvoa. Väkivalta on aina väkivaltaa, vaikka se sattuisikin tällä kertaa tukemaan kd:n linjauksia. (Räsäsen lausuntoja on voitu lukea mm. Helsingin Sanomista 10.7.)

Suomessa poliittinen väkivalta oli voimissaan 1930-luvulla. Sen ajan paluuta ei toden totta ole syytä haikailla.

lauantai 3. heinäkuuta 2010

Pride

Tällä viikolla on Helsinki Pride tapahtuma. Se kokoaa sateenkaariväkeä ja heidän läheisiään. Toivottavasti myös muut ihmiset ottavat edes vähän selvää, mistä on kysymys, ja edelleen toivottavasti asenteet edes vähän lievenevät.

Yleismaailmallisesti näistä tapahtumista käytetään nimitystä pride (ylpeys). Sillä haluttaneen kuvata, että ihmisyyden moninaisuudessa ei ole mitään häpeämistä.

"Sateenkaari" kuvaa monenlaisia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, joista voidaan toki käyttää muitakin nimityksiä kuten GLBTI (gay, lesbian, bi, trans, inter). Heidän yhteisenä tunnuksenaan sateenkaari kuvaa kirjoa ja moninaisuutta. Minua viehättää, kun se on jo Raamatun vedenpaisumuskertomuksessa rauhan merkki Jumalan ja ihmisten välillä. Ei enää koskaan vedenpaisumuksen kaltaista tuhoa!

Sain pitää saarnan tapahtumasarjaan liittyvässä Kallion kirkon iltamessussa 2.7. Kolmisensataa kuulijaa. Tunnelma käsin kosketeltava. Moni sateenkaari-ihminen on aidosti uskova tai etsivä.