Huhtikuisen ison leikkauksen jälkeen olen kuntoutunutt kohtalaisen hyvin. Liikun ja nuuhkin ulkoilmaa.
Muutama rajoitus on. En sa juosta, hyppiä, ajaa polkupyörällä tai uida. Erikseen ei ole kielletty esim. motocrossia, mutta sanoo se järkikin jotakin. Jopa minulla.
Rauhallinen kävely on muutenkin se minulle hyvin sopiva laji, erityisesti jos jalkojen alla ei ole asvaltti tai tiukkaan tintattu hiekkatie. Metsäpolku on se paras, kimmoisa, maisemiltaan vaihtuva ja ainakin mäntymetsissä tai jättipalsamin lähellä vielä hyvältä tuoksuva.
Joka paratiisissa on käärme. Suomen luonnossa sen muodostavat hyttyset ja myöhemmin syksyllä hirvikärpäset. Molemmat ovat ihastuneet minuun.
Se on kuitenkin pieni hinta siitä, että voin vapaasti omin jaloin liikkua kauniissa, puhtaassa luonnossa, ihmetellä pikku sammakoita kuten tänään tai mitä milloinkin kohtaan .
Menkää metsään, hyvät ihmiset! Ja varmuuden vuoksi astiat mukaan, jos vaikka eteen sattuisi marja- tai sieniapaja.
Inhimillinen tekijä tv-ohjelmassa
