USA:n presidentti on ilmaissut kannattavansa samaa sukupuolta olevien oikeutta solmia avioliitto keskenään. Ilmeisesti vaaleissa hänen päävastustajakseen nouseva Romney on tasan tarkkaan toista mieltä.
Suomessa presidentinvaalin toisella kierroksella kakkoseksi sijoittuneen Pekka Haaviston sukupuolista suuntautuneisuutta reviteltiin sekä hyvässä että pahassa.
Miten meillä jaksaa avioliittolain uudistus tasa-arvoisempaan suuntaan?
Todennäköisesti aika huonosti, koska kansanedustajat eivät ole juuri rohjenneet tai halunneet panna nimeään asian puolesta tehtyyn aloitteeseen. Pahimmillaan asia teurastetaan jo valiokunnassa, jonka jäsenten mielipiteiden enemmistö ei tunnu olevan linjassa kansan enemmistön mielipiteen kanssa.
Todennäköisesti kuitenkin kyse on vain viivytystaistelusta. Tasa-arvoinen avioliittolaki tulee vielä jos on tullakseen.
Sitten joskus ihmetellään, miten se kesti niin kauan ja hymähdetään vastustajien argumenteille. Kehityskulku lienee sama kuin vaikkapa naisten oikeuksilla kirkossa. 1900-luvun alussa pidettiin järkyttävänä, pyhäinhäväistyksenä ja luomisjärjestyksen vastaisena, että musiikillisesti lahjakkaat uskovat naiset halusivat soittaa urkuja.
Itse olen miettinyt, mitä enemmistö menettäisi tai keneltä se olisi mitään pois, jos vähemmistö saisi samoja oikeuksia kuin mitä enemmistöllä on aina ollut.
Viisas enemmistö ei käytä yksinvaltaa, vaan ottaa vähemmistön huomioon ja antaa sille oikeuksia. Tuntuu, että maamme kielipolitiikka on tässä suhteessa onnistunutta, kun ruotsin kielen sorrosta puhutaan vähän ja suomen kieleen nähden paremmasta asemasta aika lailla.
Inhimillinen tekijä tv-ohjelmassa
