Helsingissä Virka-galleriassa Sofiankatu 1on kaksikin koskettavaa valokuvanäyttelyä. Johannes Romppasen ja Sirkku Varjosen "Identity Search" antaa kuvan ja tekstitilan maahanmuuttajille. Paino ei ole siinä, mistä kukin on tuillut, vaan kuka hän on ja millaisia asioita hän tärkeänä pitää. Minulle tutumman Elina Relanderin "Sidoksia" taas kertaa TV-TS-TG teemaa. Olenpa itsekin kolmen kuvan mallina. Näyttelystä julkaistaan tulevana syksynä kirja.
Työnhakijana mietin, missä mättää.
Onko minut leimattu jotenkin pelkästään yhden ominaisuden takia, siis "se transihminen"? Vai mistä johtuu, että melkoinen oppineisuus, koeteltu ammattipätevyys ja monet inhimilliset vahvat ominaisuudet eivät nyt paina mitään viranhaussa?
Kuvittelevatko työhönottajat, että elän ja julistan vain TS-asiaa?
Pitäisi normaalijärkisen hyvin ymmärtää, että pappina tekisin papin töitä, keskittyisin virkaan ja sen vaatimuksiin. Niinhän tein Imatrallakin, missä ei yli 4 kk aikana ilmestynyt yhtään lehtijuttua TS teemalla.
Omasta mielestäni olen edelleen ihan hyvä pappi.