TV on herkutellut sillä kun maalivahtivalmentaja Pasi Nurminen laskeutuu koneesta ja jatkaa laskeutumistaan aina köntsölleen punaiselle matolle. Kauppatorin juhlassakin oli niitä jellonia, joilta puuttui koko kansan juhlaan tarvittava pelisilmä: kaikkien edessä olisi hyvä olla tolkullisessa tilassa. Onneksi enemmistö leijonista osasi erottaa erikoistilannepelaamisen tiukan väännön korkin auki väännöstä.
En ole absolutisti enkä mielestäni tiukkapipo. Sen sijaan kyselen, mihin kohtuukäyttö unohtuu? Onko pakko "juhlia" kaatokänniin asti? (Nurminen ilmeisesti saateltiin jonnekin lepäämään, koska miestä ei torikuvissa näkynyt.)
Minun käsitykseni hyvästä juhlasta edellyttää mm. sitä, että seuraavana päivänä on hyvä olo ja että muistaa, mitä juhlissa tapahtui.
Kaikki kunnia leijonille loistavista ja pitkäjänteisistä pelisuorituksista. Läträämisestä osalle joukkuetta tuli miinuspuolen merkintää.
Inhimillinen tekijä tv-ohjelmassa
