Filatelia on harrastus, joka ei ihan kaikille avaudu.
Viime viikkoina olen selannut internetin postimerkkiluetteloita ja järjestänyt valtavaa kasaa japanilaisia merkkejäni. Pikku hiljaa ne löytävät paikkansa albumien taskuista.
Siinä oppii kaikenlaista. Ensinnä ehkä maan postitaksoja, mutta pian myös näkemään, miten sota-ajat vaikuttivat paperin laatuun, milloin alkoi tulla värejä enemmän, miten kullakin maalla on omia kansallisia erityispiirteitään. Japanissa näyttää olevan arvossaan esitellä oman maan kulttuuriperinteitä ja niistä erityisesti puupiirroksia ja temppeleitä. Tietysti myös esim. tekniikan kehitys ja merkittävät ihmiset on merkille pantu.
Suuri ja mahtava naapurimaamme, mikä sen nimi nyt olikaan, taas harrasti puolen lakanan kokoisia näyttäviä juhlamerkkejä ja toisaalta aatteen paloa henkiviä iskulauseita postimerkeissään.
Pieni ja sisukas Suomi taas oli 1980-luvulle asti maltilinen ja arvostettu julkaisija. Nykyiset hirmuiset määrät postinkulun kannalta tarpeettomia julkaisuja ovat aiheuttaneet tietynlaisen turtumusinflaation, ja moni keräilijä on jättäytynyt markka-ajan merkkeihin.
Mutta jos saat käsiisi esim. LaPe-luettelon Suomen postimerkeistä, niin selaapa sitä! Kaikenlaista ne merkit kertovat. Maailmanlaajuisesti taas esim. freestampscatalogue.com antaa käsityksen haluamasi valtion tai muun julkaisijan valikoimasta.
Inhimillinen tekijä tv-ohjelmassa
