Dokumentti YLE TV 1 ti 16.3. klo 20 on herättänyt keskustelua. Molempien puhelinteni viestitila tukkeutui. Sähköpostiviestejä tuli kolmatta sataa ensi tunnin aikana. FB viestejä lähes 30. Lisäksi puhelin soi kunnes sen suljin.
Yhteistä noissa yhteydenotoissa oli se, että kaikki olivat kannustavia.
Olen surullinen, kun tietty vaihe elämässä, virka Imatran seurakunnassa, on nyt 28 vuoden jälkeen päättymässä. Uudesta työpaikasta ei ole vielä tietoa. Jumala omistaan huolen pitää ja työn syrjään ohjaa. Niin uskon. Uskon myös toimineeni seurakunnan edun mukaisesti.
Jotkut kysyvät, pitääkö heidän erota kirkosta solidaarisuuden osoituksena. Heille sanon jyrkästi EI. Edelleen itsekin rakastan kirkkoani ja myös Imatran seurakuntaa. Minkä vaikeampi aika, sen tärkeämpää on, että ihmiset sitoutuvat seurakuntaansa ja pyrkivät toimimaan sen parhaaksi. Jos kirkossa on muutostarpeita, niihin vastataan sisältäpäin, työtä tehden ja rukoillen, ei ulkoa arvostellen.