Suomi on maa, joka usein osaa minut yllättää.
Imatralta ja Helsingistä minulla on kokemus, että pieniä vuokra-asuntoja, yksiöitä ja kaksioita siis, on joskus vaikea saada. Isoja olisi.
Parin viikon asiointi Kuopion nettisivuilla ja välittäjillä osoittaa Kalakukkolasta aivan päinvastaista. Pieniä asuntoja olisi vaikka kuinka, mutta edes 3 h + k ei löydy mistään.
"Ei teille kävisi tällainen näppärä ja kompakti kaksio, 43 neliötä?". Ei.
Olen aina kuvitellut, että kaavoittajat, rakennuttajat ja isot vuokranantajayhteisöt silloin tällöin vilkaisevat asiakastietojaan siinä mielessä, mitä ihmiset tahtovat ja mihin siis olisi tarvetta. Silloin kysyntä ja tarjonta kohtaisivat.
Olisiko se liian vaikeaa?
Inhimillinen tekijä tv-ohjelmassa
